Tässä postauksessa kerron, mitä hyötyjä ja haasteita olen omakustannekirjailijana tähän mennessä omalla kohdallani kokenut. Tämä ei ole suoranainen toivepostaus, mutta tätä kysytään usein noin "muuten vain", joten tämä on varmasti hyvä aihe tänne blogiinikin. 😊
Zequera Kätketty ei ole minun ensimmäinen kirjaprojektini – mutta se on ensimmäinen, josta todella tuli ihan valmis kirja. Kyseessä oli kolmas kirjakäsikirjoitukseni ja tällä kertaa olin vakaasti päättänyt, että tämän minä julkaisen – hinnalla millä hyvänsä.
Ihan viimeiseen asti toivoin saavani kustannussopimuksen, mutta lähinnä vain yhdestä syystä. Minä nimittäin pelkäsin.
Pelkäsin ryhtyä tähän hommaan yksin. Pelkäsin, etten osaa. Pelkäsin, että omakustanne veisi kaikki rahani eikä toisi mitään takaisin. Pelkäsin, että minulle naurettaisiin. Pelkäsin, että tekisin kirjani eteen kaikkeni, ihan kaikkeni – ja siltikään en koskaan saisi pidellä sitä käsissäni, valmiina, oikeana kirjana.
Mutta pelko oli turhaa.
Omakustanne vaatii paljon työtä. Sellaistakin, mitä ei osaa aavistaa ennen kuin sen tekee ja kokee. Mitään ei sentään tarvitse tehdä yksin, saat kaikki samat palvelut kuin mitä kustantajankin kautta – mutta maksat kaiken omasta pussista. Siksi täytyy olla valmis tekemään paljon myös itse ja yksin, koska tällaiseen omaan kirjaprojektiin ei ole edes järkevää laittaa mitään täysin älyttömiä rahasummia kiinni.
Olin päättänyt jo hyvissä ajoin, että mahdollisena omakustanteena julkaisisin kirjani BoD:n kautta, jolloin kirjani pääsee suoraan lähes kaikkiin nettikirjakauppoihin myyntiin. BoD:n kautta kirjaa myös myydään ns. tarvepainatuksena, eli sitä ei paineta tiettyä erää odottamaan ostajia, vaan kirjaa painetaan sitä mukaa kun tilauksia tulee. Toki itsellään voi aina halutessaan pitää kirjavarastoa valmiina omia myyntejään varten, ja esimerkiksi minulla on kirjani pehmeäkantista versiota pieni erä varastossani. Joka tapauksessa, teit niin tai näin, tarvepainatus on kätevä tapa toimia, eikä tällöin tarvitse välttämättä pantata rahaa kiinni valmiiksi painettuihin kirjoihin.
Minulla oli lopulta noin tuhannen euron budjetti kirjani julkaisulle, ja se piti hyvin. BoD:n julkaisupalveluiden lisäksi (erikseen kirjani kovakantinen ja pehmeäkantinen versio) käytin rahaa arvostelupalvelun lausuntoon, tilasin kirjalle toivomani kansikuvan suoraan taiteilijalta ja käsikirjoitus kävi myös kielenhuoltajan suurennuslasin alla.
Taiton ja kannen asettelun tein itse, mutta näihin sain BoD:lta ja muilta omakustannekirjailijoilta vinkkejä. 😃 Kiitos!
Taitto oli yksi pahimmista painajaisistani etukäteen, mutta loppujen lopuksi se olikin hyvin mielenkiintoinen ja jännittävä projekti. Kannet olivat sen sijaan odotettua vaikeammat saada kohdilleen, mutta sekin työ oli mielenkiintoista ja omalla tavallaan palkitsevaa.
Seuraavan kirjani kohdalla en enää pelkää näitä eri vaiheita, vaan odotan niitä mielenkiinnolla.
Zequera Kätketty ei ole minun ensimmäinen kirjaprojektini – mutta se on ensimmäinen, josta todella tuli ihan valmis kirja. Kyseessä oli kolmas kirjakäsikirjoitukseni ja tällä kertaa olin vakaasti päättänyt, että tämän minä julkaisen – hinnalla millä hyvänsä.
Ihan viimeiseen asti toivoin saavani kustannussopimuksen, mutta lähinnä vain yhdestä syystä. Minä nimittäin pelkäsin.
Pelkäsin ryhtyä tähän hommaan yksin. Pelkäsin, etten osaa. Pelkäsin, että omakustanne veisi kaikki rahani eikä toisi mitään takaisin. Pelkäsin, että minulle naurettaisiin. Pelkäsin, että tekisin kirjani eteen kaikkeni, ihan kaikkeni – ja siltikään en koskaan saisi pidellä sitä käsissäni, valmiina, oikeana kirjana.
Mutta pelko oli turhaa.
Omakustanne vaatii paljon työtä. Sellaistakin, mitä ei osaa aavistaa ennen kuin sen tekee ja kokee. Mitään ei sentään tarvitse tehdä yksin, saat kaikki samat palvelut kuin mitä kustantajankin kautta – mutta maksat kaiken omasta pussista. Siksi täytyy olla valmis tekemään paljon myös itse ja yksin, koska tällaiseen omaan kirjaprojektiin ei ole edes järkevää laittaa mitään täysin älyttömiä rahasummia kiinni.
 |
| Hamstrasimme kirjoja Supin kanssa varastoon… 😉 |
Minulla oli lopulta noin tuhannen euron budjetti kirjani julkaisulle, ja se piti hyvin. BoD:n julkaisupalveluiden lisäksi (erikseen kirjani kovakantinen ja pehmeäkantinen versio) käytin rahaa arvostelupalvelun lausuntoon, tilasin kirjalle toivomani kansikuvan suoraan taiteilijalta ja käsikirjoitus kävi myös kielenhuoltajan suurennuslasin alla.
Taiton ja kannen asettelun tein itse, mutta näihin sain BoD:lta ja muilta omakustannekirjailijoilta vinkkejä. 😃 Kiitos!
Taitto oli yksi pahimmista painajaisistani etukäteen, mutta loppujen lopuksi se olikin hyvin mielenkiintoinen ja jännittävä projekti. Kannet olivat sen sijaan odotettua vaikeammat saada kohdilleen, mutta sekin työ oli mielenkiintoista ja omalla tavallaan palkitsevaa.
 |
| Kirjani kovakantisen version kannet. |
Seuraavan kirjani kohdalla en enää pelkää näitä eri vaiheita, vaan odotan niitä mielenkiinnolla.
Sen, että kaiken joutuu tekemään itse – sen voi nähdä myös niin päin, että kaiken saa tehdä itse! Ja kaiken saa tehdä ns. itsensä näköiseksi. Kansikuvan saa päättää itse, kuten kirjan sisällönkin. Nämä taas oli niitä asioita, joita pelkäsin, mikäli olisin saanut kustannussopimuksen. "Entä jos sisältöä joutuu muuttamaan liikaa – ja tulee vieläpä ruma kansi…"
Omakustanne ei vienyt kaikkia rahojani, ja joitakin roposia on tullut takaisinpäinkin. Joten pelko rahan suhteen oli sekin turhaa, mutta järkevää. Raha-asiat on aina parempi suunnitella etukäteen ja laatia itselleen edes jonkinlainen budjetti, jota pyrkii noudattamaan. Omakustanteella ei tienaa, mutta harva kirjailija muutenkaan tienaa kirjojensa myynneillä. Kirjailijan tulot koostuvat usein pääosin muusta kuin niistä itse kirjamyynneistä. Joten rahankiilto silmissä on turha tähdätä minkäänlaiseksi kirjailijaksi. Jos tahdot rikastua, niin lottoa ennemmin.
Itse en ole tehnyt tätä hommaa hetkeäkään rahasta – vaan joka ikinen hetki silkasta rakkaudesta!
Rakkaudesta kirjoittamiseen, rakkaudesta fantasiaan, rakkaudesta örkkeihin – ja Örkkeihin. 💚
Ehkä kaikkein suurin haaste tällä tiellä on kaikesta huolimatta ollut juuri se kirjan markkinointi. Sillä vaikkei tätä tehdä rahasta, niin toki kuluja pyritään aina kattamaan edes osaksi – ja onhan se mukavaa saada kirjalleen myös niitä paljon toivottuja lukijoita. Eli juuri teitä, rakkaat ihmiset! 😌
Omakustanteelle on kuitenkin vaikeaa saada näkyvyyttä, ja markkinointipuoli täytyy niin ikään hoitaa sekin itse. Mutta jälleen tässä on myös se toinenkin puoli: markkinoinnin SAA hoitaa itse ja juuri niin kuin parhaakseen näkee. Työtä se kuitenkin vaatii – ja rutkasti kekseliäisyyttä.
Ja sitä rahaa saa markkinointiinkin kulumaan lähes jopa huomaamatta… Käyntikortit, kirja-arvonnat, muut kirjalahjoitukset, matkakulut (kun käy kirjaansa ja naamaansa jossakin esittelemässä)… Vaikkei ostaisi "mainostilaa" somesta tai lehdistä, niin äkkiä sitä vain huomaa sysänneensä rahaa myös markkinointiin – edes jossain muodossa. Tämän suhteen täytyykin olla tarkkana, sillä helposti käy niin, että markkinointitemppu maksaa kohtuuttoman paljon suhteessa siihen, että kyseessä on vain omakustanne.
Ihan niin, omakustanteisiin suhtaudutaan varauksella, joten teen sitten vaikka kuinka hienon ja myyvän mainostempauksen, niin vain harva siitä kiinnostuu niin paljon, että kirjani jopa luettavakseen asti hankkisi. Joten vedän sanani takaisin – markkinointi ei olekaan se kaikkein suurin haaste.
Suurin haaste on se, että kuinka saisimme omakustanteiden arvostuksen nousemaan!?
Minun unelmani toteutui ja sain käsiini pideltäväksi ihka oikean kirjan, jonka olen itse kirjoittanut ja valmiiksi saattanut. Joten nyt toivon enää vain yhtä asiaa.
Toivon, että juuri sinä tarttuisit Zequera Kätketty esikoisteokseeni ennakkoluulottomasti ja antaisit sille mahdollisuuden olla myös sinulle se ihka oikea kirja, joksi sen kirjoitin, taitoin ja kustansin – juuri sinua varten.
Ja ei, tämä ei ollut mikään myyntipuhe. Minulle riittää, jos tartut kirjaani ihan vaikkapa kirjastossa. Mutta nyt – nyt tulee se myyntipuhe: jos kirjaani ei löydy omasta kirjastostasi, niin voit tehdä siitä kirjastolle hankintaehdotuksen. Se ei maksa sinulle mitään, mutta tuo silti iloa myös minulle, kun kirjaani luetaan. Ja jos esimerkiksi postaat lukukokemuksestasi someen, niin minähän vallan hypin ja hihkun riemusta, kun näen että olet käynyt Qyamiassa. Tai laita minulle vaikkapa päivän piristykseksi sähköpostia ja kerro, minkälainen matkasi oli… Mutta hei, saat toki käydä siellä myös ihan salaa. 😉
Joten hyvää matkaa! 💚
Toivottaa,
Omakustanne ei vienyt kaikkia rahojani, ja joitakin roposia on tullut takaisinpäinkin. Joten pelko rahan suhteen oli sekin turhaa, mutta järkevää. Raha-asiat on aina parempi suunnitella etukäteen ja laatia itselleen edes jonkinlainen budjetti, jota pyrkii noudattamaan. Omakustanteella ei tienaa, mutta harva kirjailija muutenkaan tienaa kirjojensa myynneillä. Kirjailijan tulot koostuvat usein pääosin muusta kuin niistä itse kirjamyynneistä. Joten rahankiilto silmissä on turha tähdätä minkäänlaiseksi kirjailijaksi. Jos tahdot rikastua, niin lottoa ennemmin.
Itse en ole tehnyt tätä hommaa hetkeäkään rahasta – vaan joka ikinen hetki silkasta rakkaudesta!
Rakkaudesta kirjoittamiseen, rakkaudesta fantasiaan, rakkaudesta örkkeihin – ja Örkkeihin. 💚
Ehkä kaikkein suurin haaste tällä tiellä on kaikesta huolimatta ollut juuri se kirjan markkinointi. Sillä vaikkei tätä tehdä rahasta, niin toki kuluja pyritään aina kattamaan edes osaksi – ja onhan se mukavaa saada kirjalleen myös niitä paljon toivottuja lukijoita. Eli juuri teitä, rakkaat ihmiset! 😌
 |
| Länsi-Savo 26.8.2019. |
Ja sitä rahaa saa markkinointiinkin kulumaan lähes jopa huomaamatta… Käyntikortit, kirja-arvonnat, muut kirjalahjoitukset, matkakulut (kun käy kirjaansa ja naamaansa jossakin esittelemässä)… Vaikkei ostaisi "mainostilaa" somesta tai lehdistä, niin äkkiä sitä vain huomaa sysänneensä rahaa myös markkinointiin – edes jossain muodossa. Tämän suhteen täytyykin olla tarkkana, sillä helposti käy niin, että markkinointitemppu maksaa kohtuuttoman paljon suhteessa siihen, että kyseessä on vain omakustanne.
Ihan niin, omakustanteisiin suhtaudutaan varauksella, joten teen sitten vaikka kuinka hienon ja myyvän mainostempauksen, niin vain harva siitä kiinnostuu niin paljon, että kirjani jopa luettavakseen asti hankkisi. Joten vedän sanani takaisin – markkinointi ei olekaan se kaikkein suurin haaste.
Suurin haaste on se, että kuinka saisimme omakustanteiden arvostuksen nousemaan!?
Minun unelmani toteutui ja sain käsiini pideltäväksi ihka oikean kirjan, jonka olen itse kirjoittanut ja valmiiksi saattanut. Joten nyt toivon enää vain yhtä asiaa.
Toivon, että juuri sinä tarttuisit Zequera Kätketty esikoisteokseeni ennakkoluulottomasti ja antaisit sille mahdollisuuden olla myös sinulle se ihka oikea kirja, joksi sen kirjoitin, taitoin ja kustansin – juuri sinua varten.
Ja ei, tämä ei ollut mikään myyntipuhe. Minulle riittää, jos tartut kirjaani ihan vaikkapa kirjastossa. Mutta nyt – nyt tulee se myyntipuhe: jos kirjaani ei löydy omasta kirjastostasi, niin voit tehdä siitä kirjastolle hankintaehdotuksen. Se ei maksa sinulle mitään, mutta tuo silti iloa myös minulle, kun kirjaani luetaan. Ja jos esimerkiksi postaat lukukokemuksestasi someen, niin minähän vallan hypin ja hihkun riemusta, kun näen että olet käynyt Qyamiassa. Tai laita minulle vaikkapa päivän piristykseksi sähköpostia ja kerro, minkälainen matkasi oli… Mutta hei, saat toki käydä siellä myös ihan salaa. 😉
Joten hyvää matkaa! 💚
Toivottaa,
