Minulla on ollut nyt alkuvuodesta ns. monta rautaa tulessa, joten valitettavasti en ole ehtinyt bloggaamaan. Viime viikolla olin ansaitusti lomalla, jolloin halusin nollata ajatuksiani kirjoitusrintamalta, joten silloinkin bloggaaminen jäi… Mutta nyt, vihdoin ja viimein, kirjoitan teille ajatuksiani lajien välisistä suhteista!
Helmikuun ensimmäinen viikko oli sateenkaarispefin some-viikko, jota mainostin edellisessä bloggauksessani. Olin mukana esiintymässä tuolla upealla viikolla, ja se oli kyllä mahtava kokemus. Kirjailijakollegani Anna Kaija ja Laura Luotola pitivät lauantaina 6.2. Insta-liven, jossa aiheena olivat juuri lajien väliset suhteet sateenkaarispefissä. Omien upeiden kirjojensa lisäksi he toivat livessä esille myös Qyamian kirjat – ja minun örkkini. 😏
Liven jälkeen julkaisin IGTV:ssä omalla tililläni lukuvideon, jossa luen aiheeseen liittyen pari pätkää esikoisteoksestani, Zequera Kätketty. Linkitän tämän bloggauksen alle näitä sateenkaarispefin some-viikon juttuja, mikäli olet ne aiemmin missannut ja tahtoisit tutustua niihin näin jälkikäteen. Suurin osa viikon ohjelmasta löytyy tallenteina Instagramista ja osa YouTubesta. Hakusanalla tai hashtagilla sateenkaarispefi löydät myös tempaukseen liittyvää matskua eri someista – ja toki genreen kuuluvia lukuvinkkejä.
Liven jälkeen julkaisin IGTV:ssä omalla tililläni lukuvideon, jossa luen aiheeseen liittyen pari pätkää esikoisteoksestani, Zequera Kätketty. Linkitän tämän bloggauksen alle näitä sateenkaarispefin some-viikon juttuja, mikäli olet ne aiemmin missannut ja tahtoisit tutustua niihin näin jälkikäteen. Suurin osa viikon ohjelmasta löytyy tallenteina Instagramista ja osa YouTubesta. Hakusanalla tai hashtagilla sateenkaarispefi löydät myös tempaukseen liittyvää matskua eri someista – ja toki genreen kuuluvia lukuvinkkejä.
Qyamiassa lajien väliset suhteet ja sateenkaarisuhteet kulkevat osin käsikädessä. Kun ryhdyin kirjoittamaan kyseisiä tarinoita ja luomaan maailmaani, en kuitenkaan suunnitellut näitä suhteita sen suuremmin. Ne vain tapahtuivat.
Itse asiassa Zequera Kätkettyä kirjoittaessani enemmänkin yritin vain välttää kaikkia suhdekiemuroita. Ihan ensimmäinen ajatukseni oli, että Nane kohtaisi Suurilla Vuorilla Örkkimiehen. Tuumin kuitenkin, että heille todennäköisesti syntyisi lopulta jokin ihmeen suhde, joten sitä vältelläkseni kirjoitin Örkin naiseksi. No eihän se mitään auttanut! 😂
Niinpä kirjaani tuli mukaan lajien välinen suhde sekä sateenkaariteema – ilman, että minulta (tarinan kirjoittajalta) olisi kyselty yhtikäs mitään. Se oli hyvä opetus siitä, kuinka luomani hahmot lähtevät elämään omaa elämäänsä. Heidän täytyy antaa vain mennä ja tehdä omat valintansa. He itse näyttävät minulle, minkälainen heidän tarinansa lopulta on ja määräävät viimeisen sanan.
Niinpä kirjaani tuli mukaan lajien välinen suhde sekä sateenkaariteema – ilman, että minulta (tarinan kirjoittajalta) olisi kyselty yhtikäs mitään. Se oli hyvä opetus siitä, kuinka luomani hahmot lähtevät elämään omaa elämäänsä. Heidän täytyy antaa vain mennä ja tehdä omat valintansa. He itse näyttävät minulle, minkälainen heidän tarinansa lopulta on ja määräävät viimeisen sanan.
Qyamian kirjat eivät ole tiettyyn muottiin väkisin väännettyjä, vaan ne ovat kirjoissa esiintyvien hahmojen luomia tarinoita, jotka olen ainoastaan saattanut kansien väliin.
Ihan alkumetreillä minulle oli silti selvää, että Qyamiassa elää ns. sekaverisiä, jotka ovat kahden eri lajin jälkeläisiä – mutta minun ei ollut tarkoitus avata näitä lajien välisiä suhteita sen suuremmin. Esimerkiksi Shamaani ja Ayri ovat sekaverisiä, joiden alkuperästä ei kerrota oikeastaan mitään. Sekaverisen Orafygarin vanhemmista sen sijaan kerroin lopulta enemmänkin, mutta kirjoitin siitä vasta sen jälkeen, kun Nanen ja Zagran suhde oli paljastunut minulle ja ymmärsin, että lajien väliset suhteet ovat tärkeä osa Qyamian tarinoita.
Vuosia sitten, ennen kuin tarjosin Zequera Kätkettyä kustantamoihin, tilasin tekstille arvostelupalvelun lausunnon. Sen laatija totesi, että tarinassani Ihmisen ja Örkin välinen suhde on ehkä liian "eläimellinen", joten minun kannattaisi harkita sen pois jättämistä. En kuitenkaan edes harkinnut luopuvani siitä, sillä kyseisestä suhteesta oli tullut minulle yksi tärkeimmistä asioista koko tarinassa! Myös lukijoilta saamani palautteen perusteella toimin oikein, sillä Nanen ja Zagran suhteesta on pidetty todella paljon. 💚
Kun ryhdyin työstämään toisinkoistani, Falqure Kahlittua, päätin vähän kapinamielisestikin antaa palaa oikein kunnolla. Eli en edes yrittänyt jarrutella mitään missään eläimellisyyden pelossa, jolloin tässä tarinassa esiintyvä lajien välinen sateenkaarisuhde onnistui lopulta jättämään minuun entistäkin syvemmät haavat, nimittäin kaikessa haikeudessaan. Olen jopa suunnitellut kirjoittavani kyseisestä parista novellin, jotta saisin heidän suhteestaan ehyemmän. Haluan uskoa, että heillä oli niitäkin hetkiä, joina he todella saivat olla onnellisia – yhdessä. Hetkiä, joista kannattaisi vielä jonain päivänä kirjoittaa lisää. Kyse on kentaurimaisen Lohikäärmeen ja Ihmissyntyisen Epäkuolleen välisestä suhteesta.
 |
| Muinainen hahmotelmani Qyamian Lohikäärmeestä... |
Jo paljon ennen kirjojeni julkaisua törmäsin lajien välisiä suhteita vieroksuvaan fantasian ystävään. Minulle tuli tuolloin täysin yllätyksenä, että sellaisiakin vieroksujia kuitenkin on. Vaikken alun perin aikonut nostaa aihetta Qyamian kirjoissa minkäänlaiselle jalustalle, olin kuitenkin itse tottunut lajien välisiin suhteisiin pelimaailmoissa.
Esimerkiksi TES:in (The Elder Scrolls) peleissä lajien väliset suhteet ovat ihan yleisiä ja mielestäni todella kiehtovia. TES Onlinesta löytyy jopa sellainenkin homopari, joista toinen on ihminen ja toinen pysyvästi "sudeksi" jäänyt ihmissusi. Siinä suhteessa oli jopa minulla hetki sulattelemista. 😅 Mutta kun heidän tarinansa avautui paremmin, niin koin sen hyvin mielenkiintoisena näkökulmana. Kyse on kuitenkin kauan sitten syttyneestä rakkaudesta, joten mihin se katoaisi, mikäli kumppanissaan pystyy yhä näkemään hänet, johon rakastui? Ja juuri sillä rakkaudella tämä peto oli täysin hallittavissa.
Esimerkiksi TES:in (The Elder Scrolls) peleissä lajien väliset suhteet ovat ihan yleisiä ja mielestäni todella kiehtovia. TES Onlinesta löytyy jopa sellainenkin homopari, joista toinen on ihminen ja toinen pysyvästi "sudeksi" jäänyt ihmissusi. Siinä suhteessa oli jopa minulla hetki sulattelemista. 😅 Mutta kun heidän tarinansa avautui paremmin, niin koin sen hyvin mielenkiintoisena näkökulmana. Kyse on kuitenkin kauan sitten syttyneestä rakkaudesta, joten mihin se katoaisi, mikäli kumppanissaan pystyy yhä näkemään hänet, johon rakastui? Ja juuri sillä rakkaudella tämä peto oli täysin hallittavissa.
Palatakseni vielä lopuksi Qyamian kirjoihin… Niistä tosiaan löytyy lähes kaikki mahdolliset suhteet ja suuntautumiset. Eri lajien väliset ja lajien sisäiset, niin heterosuhteet kuin sateenkaarisuhteetkin. Jos jotain syvällisempää sanomaa näistä lähdetään etsimään, niin lähinnä olen alkanut seisoa nimenomaan lajien välisten suhteiden takana. Niihin kohdistuu samanlaisia fobioita kuin sateenkaarisuhteisiinkin.
Jos meidän maailmassamme olisi "ihmismäisiä" haltioita ja örkkejä, miksei heihin voisi rakastua? Mutta kokisivatko he minkäänlaista vetoa meitä ihmisiä kohtaan, kun olemme herkästi niin tuomitsevia? Myös Qyamiassa tämä teema nousee esille, sillä siellä eri lajit eivät elä millään tavoin sovussa keskenään. Todennäköisesti meidän maailmassamme tilanne olisi hyvin samankaltainen, sillä me olemme lajina vieläkin pahempia. Meidän lajimme syrjii ja tappaa jopa omiaan, laumoittain ja täysin ilman mitään syytä! Joten kuinka me ihmiset ikinä voisimme olla örkkejä parempia? Ihmiset ovat pahiksista lopulta ehkä niitä kaikkein karmeimpia.
Jos meidän maailmassamme olisi "ihmismäisiä" haltioita ja örkkejä, miksei heihin voisi rakastua? Mutta kokisivatko he minkäänlaista vetoa meitä ihmisiä kohtaan, kun olemme herkästi niin tuomitsevia? Myös Qyamiassa tämä teema nousee esille, sillä siellä eri lajit eivät elä millään tavoin sovussa keskenään. Todennäköisesti meidän maailmassamme tilanne olisi hyvin samankaltainen, sillä me olemme lajina vieläkin pahempia. Meidän lajimme syrjii ja tappaa jopa omiaan, laumoittain ja täysin ilman mitään syytä! Joten kuinka me ihmiset ikinä voisimme olla örkkejä parempia? Ihmiset ovat pahiksista lopulta ehkä niitä kaikkein karmeimpia.
Tällaisin pohdinnoin tällä kertaa,
Linkkejä sateenkaarispefin some-viikon
ohjelmistoon 1.–7.2. Instagramissa:
ohjelmistoon 1.–7.2. Instagramissa:
Skessan lukunäyte: IGTV - Skessa Kaukamaa
